Kuuban hiekkarannat ovat vertaansa vailla. Myös prikaatimatkalaisille oli ohjelmaan rakennettu mahdollisuuksia rantaelämään. Yksi näistä koitti sunnuntaina, jolloin matkalaiset koottiin majapaikoistaan kello kahdeksan tuntumassa bussiin, joka suuntasi Playa Covarrubiaan, Atlantin rannoille noin 70 kilometrin päähän Las Tunasista. Kussakin casassa oli valmisteltu matkalaisille eväät, jotka pakattiin myös bussiin.

Päivä, kuten muutkin päivät, oli kaunis ja kuuma ja maisemat tasaisia. Silmään pisti pitkään jatkuneen kuivuuden vaikutukset maastossa ja pelloilla: laihaa karjaa käyskentelemässä kellertäviksi käyneillä laitumilla. Siellä täällä näkyi miehiä hevosten selässä karjaansa paimentamassa ja pieniä sikalaumoja. Tänne odotellaan kovasti isompiakin sateita, ei pelkkiä pieniä sadekuuroja.

Karjaa ja karjapaimen, samaan suuntaan menossa (Kuva: Marja Hacklin).
Sama suunta. Karjaa ja karjapaimen bussin ikkunasta nähtynä. (Kuva: Marja Hacklin)

Päädyimme kuubalais-kanadalaisen Brisas Covarrubias –hotellin parkkipaikalle. Oppaamme Margareta ja Rolando Las Tunasin ICAPista kävivät keskustelemassa hotellin johdon kanssa rannan ja hotellin palveluiden käyttämisestä. Lopputulos oli iloinen yllätys: hotellin johto toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi, tarjosi kylmää mehua (sai siihen tujauksen rommiakin), hotellin baarin palvelut käyttöön pienellä korvauksella ja hotellin rannan ja laverit rantapäivää varten ilmaiseksi. Lisäksi pääsimme käyttämään hotellin langatonta internet-yhteyttä. Ja vinkkinä all-inclusive matkailijoille: oli muuten miellyttävä, rauhallisen tuntuinen hotelli!

Verkkoyhteydet Kuubassa ovat parantuneet huomattavasti parin viime vuoden aikana. Langattomia verkkoja on tarjolla esimerkiksi hotellien yhteydessä, verkkoon pääsee Etecsalta hankittavan prepaid-kortin koodeilla ja hinnat näyttävät koko ajan halpenevan , vaikkakin ovat toki edelleen kalliita kuubalaisille itselleen. Tyypillinen näky kaupunkien keskustoissa onkin joukko ihmisiä käyttämässä mobiililaitteitaan hotellien ja verkkoyhteyden tarjoavien paikkojen lähistöllä.

Kuuban viestintäministeriö on asettanut tavoitteekseen laajentaa netin käyttöä ja verkkopalveluihin pääsyä. Samainen Etecsa muuten myy myös käteviä prepaid-kortteja puhelimiin, joilla pystyy soittamaan Kuuban sisäisillä hinnoilla tai joilla voi ladata puheaikaa kuubalaisiin mobiililiittymiin. Näppärää.

Playas de Covarrubias ja rantanäkymää hotelli Brisas Covarrubiasin edustalta.
Playas de Covarrubias ja rantanäkymää hotelli Brisas Covarrubiasin edustalta.

Takaisin valkoiselle rannalle, ihanaan aurinkoon ja lämpimiin aaltoihin. Aurinko paistaa tropiikissa keskipäivällä niin voimakkaasti, että vaaleammat ihot, kuten itselläni, pitää suojata tarkkaan. Oma suojakertoimeni oli 30, enkä palanut tällä kerralla. Leppoisien rannalla vietettyjen tuntien aikana välillä kävimme hakemassa juomia hotellin rantabaarista, juttelimme mukavia keskenämme tai kuubalaisten ystäviemme kanssa ja taisi joku torkahtaakin. Mukavan rentoa menoa.

Välillä kävimme hakemassa bussista lounaamme. Kana, helle ja kuuma bussi eivät ole välttämättä suositeltavin yhdistelmä ja bussissa kylmätilaa oli vain rajallisesti tarjolla. Onneksi kukaan ei sairastunut ruoasta.

Kuuban ihanat, tuoreet hedelmät! Meille tarjottiin banaaneja, jotain hedelmää, jota en tunnista ja mangoja, suosikkejani!
Kuuban ihanat, tuoreet hedelmät! Meille tarjottiin banaaneja, guayabaa ja mangoja.

Paluumatkasta tuli mielenkiintoinen. Piipahdimme tapaamassa oppamme Margaritan sukulaisia kahdessakin paikassa matkan varrella. Se vieraanvaraisuus, jota meille osoitettiin oli koskettavaa: kylmää hedelmämehua ja tuoreita hedelmiä, myös mukaan otettavaksi. Oma ehdoton suosikkini on mango, se maku, se makeus! Kassiini päätyikin kaksi puolikypsää mangoa.

Ensimmäisessä talossa pääsimme takapihalle tutustumaan kuubalaiseen kekseliäisyyteen. Koska materiaaleja ei ole saatavilla, lähes kaikki kierrätetään. Takapihan pajassa oli välineitä puun ja metallien työstämiseen. Luovuuden osoitus oli esimerkiksi puusta tehty aikuisten pyörän runkoon kiinnitetty lastenistuin. Täällä näyttää ajattelumallina olevan se, että jos jotain ei ole, se tehdään itse.

Oppaamme Margaretan sukulaisnainen (vas.), itse Margareta ja matkanjohtajamme Kristiina.
Oppaamme Margaretan sukulaisnainen (vas.), itse Margareta ja matkanjohtajamme Kristiina.

Seuraavassa talossa asuikin Martan sukulaisnainen, santeriapapitar. Santeria on synkretistinen afrokuubalainen uskonto, jossa näkyy sekä katolisuuden että afrikkalaisten heimouskontojen (erityisesti joruba-heimon) perimää. Sen juuret Kuubassa juontavat siirtomaavallan ja orjuuden aikaan. Espanjasta tullut katolisuus sekottui orjien uskontoon ja sen myötä pyhimykset tulivat mukaan heimouskontojen jumalien palvontaan. Santeriauskonto on elpynyt viime vuosina ja näkyy katukuvassa esimerkiksi täysin valkoisiin pukeutuneina ihmisinä, jotka suorittavat omaa uskontoon kuuluvaa initaatiotaan. Lisää santeria-uskonnosta voi lukea esimerkiksi Kuuba.si-julkaisusta. Santeria-uskontoon kuuluvat myös erilaiset rituaaliset istunnot, rumpurituaalit ja tanssit sekä kotialttarit ja jumalille uhrattava ruoka- ja eläinuhrit.

Takaisin Las Tunasiin saavuttuamme vuorossa oli jälleen ruokailu casoissa ja vapaa iltaohjelma. Marjan ja Juhan kanssa päädyimme ensin Casa de la Culturaan, Vicente Garcia -kadulla. Olimme ilmeisesti tehneet paikallisiin edellisenä iltana vaikutuksen, koska kulttuurikeskuksen ympärille oli kerääntynyt kokonainen joukko paikallisia odottamaan, koska ne suomalaiset tulevat taas salsaamaan. Ja niinhän me tulimme ja saimme jälleen uusia ystäviä.

DSC03532
Las Tunas kahtena karttana: historiallinen keskus ja nykyinen keskusta.
DSC03533
Näkymä keskuspuistoon Vicente Garcia -kadun yli.
Las Tunasin keskuspuistoa lähikorttelin kattoterassilta nähtynä.
Las Tunasin keskuspuistoa lähikorttelin kattoterassilta nähtynä.

Las Tunasin keskusta on pieni ja kuten monessa muussakin kaupungissa, elämä keskittyy iltaisin keskuspuistoon. Joka sunnuntai yksi keskuspuistoon johtavista kujista muuttuu – toki säästä riippuen – katujuhlaksi, jossa on tarjolla kovaäänisistä soitettuna salsaa, congaa ja reaggaetonia. Ihmiset tulevat paikalle kokonaisina perheinä ja tarjolla on myös juomia ja syötävää, tälläkin kerralla kuubalaistyyliin kokonainen porsas vartaassa. Casa de la Culturan jälkeen vietimme kujalla aikaa paikallisten kanssa. Olipa mukava ilta, jälleen kerran!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s