Prikaatilaiset ahkeroivat alkuviikosta niin, että perjantaiaamu jäi vapaaksi. Se päätettiin viettää hotelli Las Tunasin uima-altaalla. Hotellilla toimi myös langaton verkko, joten netistä vieraantuneille oli tarjolla hetkeksi yhteys myös tietoyhteiskuntaan. Itse käytin tätä mahdollisuutta lähinnä puhelinsaldon lataamiseen ja sähköpostien pikaiseen vilkaisemiseen.

Hotelli Las Tunas avattiin vuonna 1983. Hotelli edustaa massiivista 70- ja 80-luvun venäläistä standardi-arkkitehtuuria. Tällaiselle suunnittelulle tyypillistä ovat betonirakenteet, joilla on julkisiin rakennuksiin luotu esimerkiksi tilavia auloja ja – ainakin minun mielestäni – hyvin kummallisia portaikkoratkaisuja. Hotellin tasoluokitus on kaksi ja huoneita rakennuksesta löytyy 146. Tunnelmaltaan hotelli on hieman samanlainen kuin prikaatin alkumatkan hotelli Tropicoco.

Las Tunasin kaupungissa hotellipalveluita on tarjolla niukasti: kaupungin laitamilla sijaitsevan Las Tunas –hotellin lisäksi keskustasta löytyy hotelli Cadillac. Maakunnasta löytyy myös hotelli Covarrubias, jonka rannoilla vietimme päivän ennen talkootöiden alkamista. Paikkakunnalla on myös yksityismajoitusta tarjoavia casa particulareja, joita kannattaa ehdottomasti suosia. Kotimajoitukset olivatkin yksi prikaatimatkan parhaita asioita. Huippuystävällistä palvelua!

Kristiinan (keskellä) ja Maritan (kulmassa) kanssa asuimme ihanan Nancyn (vas.) talossa.
Kristiinan (keskellä) ja Maritan (kulmassa kadulle kurkkimassa) kanssa asuimme ihanan Nancyn (vas.) talossa.

Prikaatilaiset viipyilivät Las Tunas -hotellin uima-altaalla alkuiltapäivään. Muutaman CUCin sisäänpääsyä vastaan saimme hakea pari juomaa allasbaarista. Itselleni maistui ihanan kylmä sitruunasooda, mutta noin 35 asteen paahteessa olut olisi ollut aivan yhtä raikas valinta. Uima-altaan vesi näytti virkistävältä, mutta oli aika lämmintä. Mukavan leppoisaa oleilua tiiviin työviikon päätteeksi.

Ekonomistien talolla.
Ekonomistien talolla.

Ekonomistien vieraana

Iltapäivällä ohjelmassa oli vierailu Las Tunasin ekonomistien yhdistykseen. Vierailun aluksi saimme kattavan kuvauksen Las Tunasin maakunnasta ja sen kehityksestä. Tässä Kuuban neljänneksi suurimmassa provinssissa on noin puoli miljoonaa asukasta, kolme yliopistoa, 13 sairaalaa ja noin 4 000 lääkäriä. Ennen vallankumouksen vuotta 1959 maakunta oli alikehittynyt, mutta sittemmin muun muassa koulutusuudistuksen takia kehitys on ollut nopeaa.

Ekonomistit kuvailivat vierailun aluksi maakunnan kehittämisen rakenteellisia ja toiminnallisia esteitä. Las Tunasin provinssi on perinteistä maatalousaluetta, jossa sokerinviljelyllä oli aiemmin huomattava merkitys, mutta sen osuus tuotannosta on laskenut yhteen kuudesosaan parhaista vuosista. Kuuban maataloussektori ei tuota riittävästi ja maassa ollaan edelleen riippuvaisia tuontielintarvikkeista. Koska toiminta ei tuota, se ei myöskään motivoi kehittämään toimintamalleja. Näitä tekijöitä ekonomistit kuvasivat sisäisiksi esteiksi koko maan ja samalla myös Las Tunasin maakunnan kehitykselle.

Keskeisin ulkoisista kehistystä rajoittaneista tekijöistä on tietysti Yhdysvaltojen kauppasaarto, joka koskettaa kaikkia talouden sektoreita. Se on vaikeuttanut sekä yleistä kehitystä että erityisesti rahoitussektorin toimintaa, raaka-aineiden saatavuutta ja teknologista kehitystä. Myös Kuuban ilmasto-olosuhteet luovat rajoitteita kehittämiselle. Kuuba sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä, jolle tyypillisiä ovat hurrikaanit ja tornadot, jotka paikalle osuessaan voivat saada aikaan valtavaa tuhoa.

Viimeisten vuosien aikana Kuuban taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan. Maan politiikkaa on muutettu suuntaan, joka mahdollistaa yksityisyrittämisen ja teknologian maahantuonnin. Las Tunasin alueella tämä näkyy esimerkiksi maatalousyrittämisen kasvuna. Vaikka valtio omistaa suurimman osan maista, valtion viljelmien lisäksi maita on vuokrattu myös yksityisille, jotka resurssoivat oman toimintansa. Tällä ekonomistit näkivät olevan suuri merkitys Las Tunasin alueen kehittämiselle.

Kuuban kansantaloudella on vastaavia haasteita kuin Suomessa. Väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhainen. Päiväkotien sijaan tarvitaan vanhainkoteja. Yhteiskunnan kehittämiseen ja talouskasvun turvaamiseen tarvitaan rohkeita poliittisia ratkaisuja, joista yksi on siirtyminen yhteen valuttaan nykyisen kahden asemesta. Kuuban osalta vaihtotaseen kasvattamisessa merkittävässä roolissa on palvelusektori ja erityisesti lääketiede.

Lopuksi saimme lyhyen kuvauksen myös itse yhdistyksen toiminnasta. Ekonomistien yhdistykseen kuuluu kaikkineen 80 000 jäsentä. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää jäsentensä ammattitaitoa ja toteuttaa taloussektoriin liittyviä tieteellisiä tapahtumia. Tämä ei-valtiollinen yhdistys rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla ja saa osan rahoituksestaan myös yrityksiltä.

Ekonomisteille kiitospuheenvuoron piti Rina. Vasemmalla taitava tulkkimme Kristiina, jolle talouden termistö ei tuottanut mitään vaikeuksia.
Ekonomisteille kiitospuheenvuoron piti Rina. Vasemmalla taitava tulkkimme Kristiina, jolle talouden termistö ei tuottanut mitään vaikeuksia.

Prikaatilaisista vierailua ekonomistien taloon olivat odottaneet erityisesti Jukka ja Rina, ja luentosalissa keskustelua käytiinkin vilkkaasti parista ensimmäisestä tuolirivistä käsin. Takarivissä sen sijaan dokumentoitiin nuokkujia. Lieneekö edellisillan riekkuminen vaatinut veronsa…

Nuokkujatkin toki havahtuivat unistaan viimeistään siinä vaiheessa kun siirryttiin nauttimaan ekonomistien tarjoamaa valtaisan vieraanvaraista välipalaa.

Voi herkkuja! Ekonomistien talon välipala oli suorastaan häkellyttävän runsas.
Voi herkkuja! Ekonomistien talon välipala oli suorastaan häkellyttävän runsas.

Korttelikomitean vieraana

Perjantai-illan huipennus oli vierailu korttelikomitean juhlaan. Ilmassa oli juhlan ja vähän sateenkin tuntua, joten meidät otettiin aluksi vastaan komiteatalon sisätiloissa. Vastaanottajana oli pienikokoinen, mutta monitoiminen ja varsin tehokkaan oloinen komitean puheenjohtaja. Hän piti meille esittelyn korttelikomiten toiminnasta, tiloista ja ystävyysvierailun merkityksestä. Puheen jälkeen siirryimme komiteatalon viereen, jonne oli laitettu tuoleja kadulle rivistöksi. Vuorossa oli illan ohjelmallinen osuus.

Korttelikomitean uusin jäsen toivetettiin tervetulleeksi paikallisin ja suomalaisvoimin.
Korttelikomitean uusin jäsen toivetettiin tervetulleeksi paikallisin ja suomalaisvoimin.

Ja mikä ikimuistoinen ohjelma meitä odottikaan. Illan aikana saimme kuulla musiikkiesityksiä, nähdä taikuutta ja osallistua uuden, viiden päivän ikäisen korttelin asukkaan tervetulo- ja kirjausjuhlallisuuksiin, jotka muistuttivat kaste- tai nimenantojuhlaa. Ja kun varsinainen ohjelma päättyi, vuorossa oli musiikkia ja mahdollisuus vaikka tanssahdella.

Korttelikomitean puheenjohtajan ja Kristiinan juttutuokio ennen varsinaista juhlaa.
Korttelikomitean puheenjohtajan ja Kristiinan juttutuokio ennen varsinaista juhlaa.

Puheenjohtajan energisyys oli hämmästyttävää: juontamisen ohella hän hoiti reistailevaa tekniikaa, tarjoili yleisölle mehua ja piti huolen siitä, että meillä vieraina oli kaikki hyvin. Ja kun tekniikkaa välillä korjailtiin, prikaatimatkalaisista Eija tempaisi yleisön huomion mielenkiintoisella Suomi-visallaan. Vierailun yhteydessä ICAPin paikallisjohtaja Nay antoi korttelikomitealle tunnustuksen sen tekemästä työstä Kuuban viisikon puolesta.

Vierailusta korttelikomiteaan jäi mukava mieli, ja samalla mukavalla linjalla jatkoi myös Pentti kiitospuheessaan.

Fidel Castron Kuuban vallankumouksen jälkeen perustama korttelikomiteajärjestelmä on jotain hyvin kuubalaista. Sillä ylläpidetään – jos asian kauniisti ilmaisee – yhteiskunnallista ja poliittista yhtenäisyyttä Kuubassa, ja järjestelmä toimii kommunistisen puolueen linjausten mukaisesti.

Eija pelasti Suomi-aiheisella tietovisallaan hetken, jolloin reistailevaa tekniikkaa viriteltiin.
Eija (keskellä) pelasti Suomi-aiheisella tietovisallaan hetken, jolloin reistailevaa tekniikkaa viriteltiin.

Järjestelmä herättää aivan oikeutetusti mielipiteitä näkökulmasta riippuen. Komitea valvoo jäsenistöään, mutta valvonnan lisäksi sillä on suuri merkitys esimerkiksi poikkeustilojen ja kriisivalmiuden hoitamisessa ja tällaista valmiutta tarvitaan esimerkiksi hurrikaanien uhatessa. Lisäksi komiteat toimivat hyvin yhteisöllisesti: ne järjestävät juhlia ja erilaisia sosiaalisia projekteja omissa kortteleissaan ja varmistavat sen, että kaikilla on tasa-arvoinen osallistumisen mahdollisuus toimintaan. Niillä on iso merkitys myös kansallisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylläpidossa.

Kuubalaisen ja suomalaisen terveydenhoidon suurin ero?

Muu seurue siirtyi illan päätteeksi takaisin casa particulareihin, mutta Kristiinan kanssa me lähdimme vielä jututtamaan Las Tunasin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toiseksi ylintä johtajaa, tohtori Reynaldo Marrero Mendozaa. Jututtaminen jäi tosin Kristiinan tehtäväksi, koska minusta ei kahteen päivään ollut kuulunut kuin pihinää. Kuiskasin kysymykset Kristiinalle, joka esitti ne puolestaan tohtori Marrerolle.

Marrero on toinen niistä kuubalaislääkäristä, joka vieraili Suomessa tutustumassa suomalaiseen terveydenhuoltoon, potilastietojärjestelmiin ja hoitotekniikoihin vuonna 2013. Tämän vierailun perusteella lääkärit arvioivat, miten suomalaista terveydenhuolto-osaamista voitaisiin hyödyntää Kuubassa ja erityisesti Las Tunasin provinssin alueella.

Kuubalainen viraanvaraisuus on häkellyttävää. Tohtori Marrero ja hänen vaimosa kattoivat iltamyöhällä herkkuja pöytään.
Myös tohtori Marrero ja hänen vaimosa kattoivat iltamyöhällä herkkuja pöytään. Vasemmalla Kristiina.

Kun puhutaan terveydenhuollosta, pitää muistaa, että Kuubassa lääketieteellinen osaaminen on maailman huippua. Maan suurimpia vientituotteita ovat juuri lääkärit ja heidän osaamisensa. Kuuba on kouluttanut lääkäreitä yli sataan maahan ja maassa on paljon lääketieteen opiskelijoita muista maista. Esteenä kehitykselle on lääketieteenkin osalta Kuubasta puuttuvat teknologiat ja tietojärjestelmät.

  • Vierailimme Suomessa monessa laitoksessa, ja näimme sen edistyneen teknologian tason, mitä Suomessa käytetään ja mitä Kuubassa ei vielä ole. On paljon innovaatioita, joita emme voi käyttää täällä, koska meillä ei ole näihin vaadittua teknologiaa. Sillä alueella Suomi voisi auttaa Kuubaa, Marrero totesi.

Suomi-vierailun jälkeen tehtyjä havaintoja lääkärit kävivät läpi kolegoidensa kanssa. Erityisesti syöpähoidosta saatua tietoa voitaisiin hyödyntää myös Kuubassa. Suoraan latensairaalan käytäntöön sovellettava idea olivat Suomessa nähdyt sairaalaklovnit, joita voidaan käyttää lasten hoitojen yhteydessä.

Millaisena Marrero näkee Suomeen suuntautuneen vierailunsa hyödyt?

  • Kuubalainen lääketiede on hyvin edistynyttä. Hoitotulokset ovat useilta osin parhaita maailmassa. Kuitenkin vaatii valtavan ponnistuksen maaltamme saada teknologiaa ja lääkkeitä. Koska iso osa tästä teknologiasta tulee Yhdysvalloista, Kuuban on mahdotonta saada sitä kauppasaarron takia.

Marrero on seurannut myös suomalaisten vapaaehtoisten työskentelyä Las Tunasissa ja suomalaisia avustushankkeita. Hän on aiemmin toiminut Las Tunasin lastensairaalan johtajana.

  • Uskon, että prikaatit ovat olleet hyödyllisiä, koska meillä ei aina ole varoja hankkia niitä materiaaleja, joita ollaan tarvittu paikkojen kunnostamiseen. Se työ, mitä te olette tehneet, on mahdollistanut sairaalan tilojen huomattavan parantamisen ja opetustilojen varustamisen. Teidän avullanne olemme saaneet myös kunnostettua luentosalin ja auditorion pediatrisessa sairaalassa. Olette tehneet valtavan arvokkaan työn hankkiessanne meille välineistöä.
  • Eniten täällä tarvitsemme tietotekniikkaa, se on suurin yhteistyön kehittämisen tarve. Suurin ero suomalaisen ja kuubalaisen terveydenhuollon välillä on teknologia. Suomessa kaikki on automatisoitua, Kuubassa edelleen paperilla.

Illan päätteeksi Marrero vaimoineen saattoi meidät parin korttelin päässä sijaitsevaan casaamme ja huolehti, että ovi takanamme lukittiin. Kuubalainen ystävällisyys, vieraanvaraisuus ja huolehtivaisuus on ollut tosi puhuttelevaa. Se nähtiin tänä iltana sekä korttelikomitean juhlassa että iltamyöhän tapaamisessa tohtori Marreron kotona.

Illallinen Chen kanssa.
Illallinen Chen kanssa.

Aika painaa pää tyynyyn, dulces sueños, amigos! Sillä huomenna menemme Omajan kylään.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s